Rollon päivityspäiväkirja – Terveisiä perseeltä

¡Ay, caramba!

"Postikeisari tässä terve! Tilaamanne satula on saapunut paikallisen postirobotin uumeniin, ja voitte noutaa satulan. Suosittelen toimimaan muutaman päivän kuluessa sillä robotin vatsahapot sulattavat tuotteen pikkuhiljaa, ja joudutte vielä tilaamaan uuden."

Kyllä vain, arvon lukija! Tämä tarkoittaa vain yhtä asiaa. Olen pitkästä aikaa aloittanut aina yhtä makoisan puuhastelun; päivitysprojektin! Tällä kertaa kohteena on rakas kaupunkiraaserini: Specialized Roll Globe 7, tuo aikanaan huutokaupasta voitettu teräshäkkyrä mutkattomasti toimivalla seitsenpykäläisellä Nexus-vaihteistolla ja iättömän kauniilla ulkomuodolla.

On aika päivittää tämä maanteiden pintoja lehtokotilon lailla nuoleva urbaanien alueiden polkupyörä kisakireyteen! Siirretään pappasatula ja mehupillimäinen riser-tanko historiaan ja laitetaan tilalle katu-uskottavuutta ja vauhdikkuutta. Kyseiset ulkoiset attribuutit eivät kuitenkaan ole tässä nyt ihan tärkeimmät syyt päivitykselle. Kovan pyöräilyvuoden mukanaan tuomat pidemmät lenkit käyvät keskirasvaisen fysiikalle suht ykstoikkoisiksi, kun valittavana on vain tasan kaksi ajoasentoa: satulan selästä pappamoodissa tai putkelta "täysiä". Pitkillä lenkillä olen havainnut käsissä hieman puutumista ja uskoakseni droppitangolla voin vatkata ajoasentoa paljon monipuolisemmin. Käytännön syyt ovat siis osittain tämän muutostyön taustalla.

Kaikkihan nyt Rollon ovat nähneet, mutta tässä potentiaalisille uusille lukijoille muikkariksi kuva pyörän nykytilasta.

Koska projekti syntyi hieman keskosena, en ole vielä saanut tarvittavista päivityskomponenteista kuin satulan ja ohjaustangon. Satula, Charge Spoon, löytyi kotimaisesta pyöräpalikkapuljusta ja ohjaustangon, Nittoa "suoraan" Japanista, sain ostettua pois hyvältä tutulta sopuhintaan. Ohjaustankoa ei puolestaan voi vaihtaa ennen kuin saan uudet jarrukahvat, vaijerit ja tankonauhat. Viimeksi mainittujen palikoiden pitäisi olla Brittien kuninkaallisen postin hoivissa parhaillaan. Parhaassa tapauksessa jo matkalla kotiniemellemme.

Uusi ohjaustanko ja satula.

Koska käsissäni ei ollut käytännössä mitään muuta järkevää asennettavaa kuin satula, niin päätin aloittaa homman vaihtamalla satulan. Satulan vaihto on nopea ja helppo homma, niin ei tässä tarvinnut edes rasvata näppejä, saati vaivata jotain rasvanäppiä, homman hoitamiseksi. Rasvasin kyllä omaa koneistoa hieman alkoholilla, koska meikäläisen hermoilla ja hyvin kulutetulla ja venytetyllä pinnalla kaikki lisätarmo on tarpeen. Mutta voi pojat! Muutaman minuutin ahertamisen jälkeen pyörän lookki oli dramaattisesti nopeampi. Tällä satulalla mennään keskinopeuksissa taas yli 25km/h!

Heti asennuksen jälkeen päätin pyöräillä testimielessä lähikapakalle asti ja ensituntumat uudesta (tai vanhasta, koska kaverin pyörällä olin tätä kyseistä satulamallia jo kokeillut) perspallojen halkojasta olivat suorastaan silkkiset! Satulan välilihan hellään halaukseen ottava "painetta hellittävä kanava" hoitaa hommansa erinomaisesti. Kaukana oli tuntemukset kartiomaisesta teräspalkista joka väkisinasettuu hanuriin. Pienessä laitamyötäisessä suoritetun parin kilometrin testilenkin perusteella oli kuitenkin mahdotonta sanoa miten lähtevien laituri suhtautuisi tähän uuteen kuormurimalliin pitkillä lenkeillä.

Parin päivän odottelun jälkeen pääsin sitten vihdoinkin testaamaan uuden jakkaran hieman pidemmällä maantielenkillä. Normaalisti olen käyttänyt läskimassan ja satulan välillä meininkiä pehmentäviä pehmusteellisia pyöräilyhousuja. Päätin kuitenkin jättää ensimmäiseltä 40km+ lenkiltä pyöräilyhousut pois. Halusin kohdata uuden tuttavuuden raa'alla pinnalla. En sentään kuitenkaan ihan kivet ja karriwursti vilkkuen, koska en ole vielä siinä kunnossa että jaksaisin sotkea sinivilkuilla varustettua Volkkaria pakoon kovin kauaa. Ruskea satula tosin puoltaisi paljaspyöräilyä, kun ei tuossa pinnassa pinnistelyn jäljet juuri näkyisi! Hienosti ajateltu etupeltoon tämäkin juttu, vaikka pidän erittäin epätodennäköisenä semmoista skenaariota jossa pyöräilen alasti ympäri kyliä. Ei se kuitenkaan mahdotonta ole.

Rollo nojailemassa tolppaan Pennalan maalaismaisemissa. 

Reilun 1,5 tunnin lenkin perusteella voin sanoa, että satulapäivitys oli nappiosuma. Jopa ilman vaippapöksyjen tuomaa lohduttavaa pehmeyttä satula tuntui miellyttävältä ja hikisten pakaroiden hölskyessä roimasti tylsänharmaissa keinokuitushortseissani, en saanut lenkin aikana hiertymän hiertymää. Miten alle 40 eurolla voi saada näin hyvän satulan? En tiedä, mutta kehitysporukalle on heitettävä isot bonarit, ja perustettava jonkinmoinen satulakultti palvaamaan Spoonin äärelle sillä ei tämä satula ole voinut ilman kevyttä okkultismia syntyä. Oli miten oli, tämä hyökkäyslusikka on erittäin tervetullut lisä arsenaaliin *tirsk* ja on todellakin tullut jäädäkseen!

Vielä ei näy pinttynyttä hikeä ja perskarvojen harjaamia uria. Upea satula!

En malta odottaa muiden tilaamien osieni saapumista, sillä uuden satulan myötä mielessäni roihuaa palava halu saada myös ohjaamo samalle tasolle kuin sohvaosasto. Potentiaalisina lisähankintoina on vielä uuteen lookkiin sopivat polkimet ja lähes loppuun ajettujen Spessun Espoir Sport renkaiden vaihto uusiin. Uudet renkaat ja polkimet tulevat myös istumaan suunnittelemaan lookkiini paremmin, joten arvon lukijat, malttakaa mielenne vielä hetki sillä lisää päivitysherkkua on luvassa lähiviikkoina! Aijaijai!!

Kesäisin terkuin,
Kapteeni Päivityskeppi