Voi pojat. Voiiiiii pojat.
Viime aikoina ajatuskin pyöräilystä on tuntunut haastavalta. Pyörät ovat jemmassa uudessa varastorakennuksessa, ketjut rasvattuina, haarukat kiillotettuina ja kaikin puolin iskukunnossa odottamassa pyöräilyinspiraation kipinää. Kipinää tämä rutikuiva risusäkki, jota pyöräilijäksikin joskus kutsutaan, kaipaisikin.
Valonpilkahduksina pimeyden keskellä – kirjaimellisesti – olivat Lahden Vajaavälitteisten Vertaistukiryhmän jäsenien kanssa tehdyt maastolenkit pimeässä metsässä. Toki meillä oli mukana lamput. Ei ne muuten valonpilkahduksia olisi olleet. Leikkisästi Black bushes-tapahtumiksi nimetyt lenkit keräsivät yllättävän ison yleisön. Tai ainakin ensimmäinen tapahtuma keräsi. Oli miestä, miestä, miestä... ja yksi nainen. Kommelluksilta metsässä ei vältytty, mutta positiivisena aspektina voitaneen nähdä se, että kukaan ei kuollut tai edes loukkaantunut vakavasti. Verta toki nähtiin spandekseilla. Black bushes II puolestaan oli pienen porukan teemapyöräilyä edelleen samoissa pusikoissa kuin ensimmäisessäkin tapahtumassa. Dynaaminen trio sohi lampuillaan oravat sokeiksi, peurat epileptisiksi ja sompaili Tiirismaan huimissa mäissä edes takaisin.
Mikä tähän alennustilaan onkaan sitten johtanut? Syytä ei tarvitse kovin kaukaa hakea. Syyttävä sormi osoittaa tuulettimet punaisena surisevaa mustaa metallimöykkyä talomme yläkerrassa. PC. Tuo Peli-ilon Cyntinen lähettiläs, eli PuuCee tahi P(ersonal) C(omputer) tai suomeksi HT elikkäs Henkilökohtainen Tietokone, on vienyt aikaani luvattoman paljon viime aikoina. Nuoruuden mieluisin harrastus on palannut taas väkivahvalla rytinällä. Kähinät Tamrielin pohjoisilla ja synkillä saloilla, Thedaksen salaisuuksien selvittely, ydinsodista selvinneiden maailmanvalloittaja ääliöiden kukistaminen, planeetanlaajuisen sodan voimasuhteiden kallistelu ja monet muut todellisuutta rapian verran mielenkiintoisemmat seikkailut odottavan vain muutaman hiiren napin klikkauksen päässä.
*klik, klik* ..."LET THE WAR BEGIN" kuten legendaarisessa strategiapelissä, Warlordsissa jo aikanaan todettiin. Kaksi rakasta harrastustani ovat nyt sodassa keskenään. Heijasteleeko tämä jotenkin Euroopan tämän hetkistä poliittista tilannetta? Heijastelee yhtä paljon kuin pyörieni heijastimet, joita ei ole laisinkaan, eli ei heijastele. Tapahtui Itä-Euroopassa mitä hyvänsä, oma tilanteeni velloo itäisen pelivirtauksen ja läntisen pyöräilyvirtauksen ristiaallokossa. Tuuli käy tällä hetkellä ilmeisesti idästä päin, sillä pelaaminen on vienyt vaimon iltavuoropäivinä voiton poikkeuksetta. Jotenkin pelien houkutus vain tuntuu ylivoimaiselta, aivan kuten rakas itänaapurimmekin.
Nooh, kunhan saan ne Skyrimiä vaivaavat pirulliset lohikäärmeet kellistettyä ja bittien ohjastamien hahmojen vähäpätöiset pulmat ratkottua loppuun, niin eiköhän pyöräilyllekin taas löydy aikaa. Sillä välin tyytynen naputtelemaan näppäimistön AWSD osastoa sen sijaan, että keksisin tähän vähälle huomiolle jääneeseen pyöräilyblogiini sisältöä. Ymmärrän toki, että tekstejäni innokkaasti odottavalle yleisölle tämä on pienimuotoinen pettymys, mutta malttakaa hyvät lukijat, malttakaa! Kyllä tästä vielä pyöräilyn pariin ponnistetaan kuin kissanpentu kakkalaatikolta veljensä kimppuun.
PS. Black bushes rapsat pitää vielä naputella. Kuvien kera!
XO, Tony the Taiga
